Järjen ja tiedon merkitystä korostava valistusaate syntyi Euroopassa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Millaisia länsimaista yhteiskuntaa muokkaavia uudistuksia valistusajan johtohahmot panivat alulle? T: BBC
https://youtu.be/NGtMufAS-uY
Järjen ja tiedon merkitystä korostava valistusaate syntyi Euroopassa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Millaisia länsimaista yhteiskuntaa muokkaavia uudistuksia valistusajan johtohahmot panivat alulle? T: BBC
https://youtu.be/NGtMufAS-uY
Järjen ja tiedon merkitystä korostava valistusaate syntyi Euroopassa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Millaisia länsimaista yhteiskuntaa muokkaavia uudistuksia valistusajan johtohahmot panivat alulle? T: BBC
https://youtu.be/6HGR9tHjMbU
Englannissa suffragetit taistelivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä katkerasti naisten äänioikeuden puolesta. Viiden päättäväisen naisen tarinoista piirtyy kuva kamppailusta, joka lopulta päättyi voittoon vuonna 1928.
Esitetty: Ti 20.8.2013 klo 21.00 Yle Teema
https://youtu.be/GMLX0-g8Zcw
Hannah Arendt (1906-1975) on yksi 1900-luvun suurista ajattelijoista ja filosofeista. Hän tutki ihmisen toimintaa ja tuli tunnetuksi varsinkin pahuuden banaaliutta eli arkipäiväisyyttä käsittelevästä kirjoituksestaan. Arendt sai innoituksen teokseensa, kun hän oli seuraamassa holokaustia organisoineen Adolf Eichmannin oikeudenkäyntiä Israelissa.

Portrait of German-born American political theorist and author Hannah Arendt (1906 – 1975), 1949. (Photo by Fred Stein Archive/Archive Photos/Getty Images)
Saksalainen Arendt pakeni juutalaisvainoja toisen maailmansodan aikaan Yhdysvaltoihin, jossa hän oli professorina kylmän sodan aikana. Hän kutsui itseään poliittiseksi teoreetikoksi, ei filosofiksi, selviää Kultakuume-ohjelmassa vuodelta 2006.
Arendt tutki muutoksia, kriisejä ja ennen kaikkea politiikkaa toimintana. Hänen pääteoksensa Vita Activan suomentamisen (2002) myötä Arendtista tuli hyvin siteerattu myös Suomessa. Osittain tähän on syynä Arendtin monipuolisuus.
“Minä teen tutkimusta omatunnon historiasta. Siihen voin käyttää Arendtia ja tiedän ihmisiä, jotka tekevät modernisaation ja kapitalismin kritiikkiä, ja niihinkin voidaan käyttää Arendtia. Miksi Arendtia on helppo käyttää ja miksi hän on niin fasinoiva, johtuu siitä, että hänellä on aika helposti ymmärrettäviä ja samalla aika syviä käsitteellisiä jakoja”, kertoo politiikan tutkija Mika Ojakangas. Nuo jaot ovat esimerkiksi yksityinen-julkinen ja työ-valmistaminen-toiminta. Kultakuumeessa haastatellaan myös yhdysvaltalaista tutkijaa Joanna Vecchiarelli Scottia, joka tutkii muun muassa väkivallan kieltä. Myös hän käyttää Arendtin ajatuksia työssään.
Vuonna 1961 Arendt lähti Jerusalemiin raportoimaan Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä The New Yorker -lehdelle. Syntyi teos Eichmann in Jerusalem: A Report on the Banality of Evil, jossa Arendt selosti, että natsi-Saksassa pahuus oli arkipäiväistynyt virkamiespäätöksiksi. Kaikki natsit, kuten Eichmann, eivät olleet absoluuttisesti pahoja, vaan he elivät pahuuden lävistämässä ajassa, jossa ihmiset vain seurasivat byrokratiaa ja käskyjä. Tämä ajatus arkipäiväisti pahuuden.
Arendt sai valtavasti kritiikkiä kirjoituksestaan, joka oli täysin vastakkainen Israelissa ja Yhdysvalloissa valloilla olleen ajatusmaailman kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=8NnOkNqqrdk
Ruotsin kuningaskunnan historia, osa 7: Adelns revansch.
Aateliston vastaisku. Historioitsija Christopher O’Regan kertoo Ruotsin tuhatvuotisen kuningaskunnan vaiheista ja käännekohdista, jotka muuttivat koko kansakunnan elämää.
https://youtu.be/0f_tly4udoI